Mun aamu alko tänää sillä et äiti tuli kiskomaa mut ylös ja ulos kattomaa yllätystä. Siin vaihees fiilis oli viel vähä et wtf, mut pihalle raahautuminen kyl kannatti, nimittäin täällä kirjottelee onnellistakin onnellisempi mazdan omistaja! Äiti ja iskä oli käyny aamutuimaa noutamassa rakkaalle esikoiselleen auton, ilman et mul oli itelläni pienintäkää vihiä koko asiasta. Miten ihmees jaksan oottaa viel about kuukauden et pääsen tällä huristelemaan? En mitenkää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti