Viime viikot on tosiaan menny enempi vähempi kirjojen parissa. Luku-urakassa oli apuna myös pari karvakamua; Mara sisäisti hyvin kuinka väsyttävää bilsan läpi kahlaaminen voikaan olla ja Tepa tuijotteli mun matikan kirjaa varmaa enemmän ku minä :--D
Mutta nyt on vihdoin ja viimein kaikki eväsretket koulun saliin takana päin. Se fiilis eilen salista astellessa oli niin huojentunut kun vain olla ja voi! Nyt voin taas alkaa panostaa treenaamiseen täysillä, kun pystyy nukkumaan kunnolla eikä tarvitse pelätä palautumisen puolesta. Samalla odottelen myös huhtikuuta, jolloin koittaa puolustusvoimien valintatilaisuus ja selvii vaihanko farkut kurkkupukuun ja milloin. Jännittää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti